Kasvikset on perseestä

15.06.2010

Bloggaaja Liisa Saarinen tekee havaintoja päivittäisillä vaunulenkeillä ja yrittää löytää mahdollisuuksia liikuntaan kodista ja kodin läheltä. Liisa on siviiliammatiltaan Sportin toimitussihteeri ja koulutukseltaan liikunnanopettaja.

Imetys on tunnetusti hyvä painonhallintakeino. Siksi olen aika pitkään voinut herkutella aika vapaasti, eikä paino ole pompannut väärälle kymmenluvulle. Nyt maitobaari on laitettu kiinni, ja baarin pitäjän täytyisi karsia pullahetkiä ja keksiä muita virkistäytymiskeinoja suklaapatukan sijaan. Jos nyt olen syönyt jotain makeaa kuudesti viikossa (joinain päivinä useasti päivässä), tavoite olisi ensin pitää joka toinen päivä herkkupaastoa.

Nyt kesän tullen katujen varsille on ilmestynyt kojuja, joissa myydään mansikoita, kirsikoita, vadelmia, aprikooseja, herneitä ja muita luontoäidin herkkuja. Päätin vaihtaa sokeriset välipalani niihin. Ostin paikallisen S-marketin edestä rasian espanjalaisia mansikoita, mutta ne olivat valtaisa pettymys: ensinnäkin kolmasosa harmahtavista lötsöistä marjoista meni suoraan roskiin ja loppuihin mauttomiin, koviin mansikoihin piti laittaa vaahterasiirappia päälle.

Seuraavaksi huristelin lapsen kanssa bussilla Helsingin kauppatorille shoppaamaan kasviksia. Siellä luulisi tason olevan toista kuin lähiömarketin edessä. Ostin rehuja torilla useammasta eri kojusta ja ne näyttivät siellä ihan hyviltä, mutta kotona paljastui karmea totuus: kivikovia aprikooseja, harmaita kirsikoita, mauttomia mansikoita ja rupsahtaneita retiisejä.

Suutuspäissäni paloittelin nämä marjojen ja hedelmien irvikuvat, lisäsin päälle vanilja- ja hedelmäsokeria ja tein niistä piiraan. Aprikoosinpalat olivat kovia vielä senkin jäkeen, kun olin paistanut piirasta uunissa 35 minuuttia. Retiisit laitoin kesäkeittoon, johon tuli mukavasti lisää väriä, vaikkakaan ei makua. Kaiken lisäksi ne aprikoosit, persikat ja kirsikat, joita maistelin “raakana”, toki pestyinä, aiheuttivat kummaa kutinaa suun limakalvoilla.

En kuitenkaan vieläkään oppinut, vaan ostin tänään herneitä ja kukkakaalia S-marketin edestä. Ulkomaisessa kukkakaalissa on saippuainen sivu- ja jälkimakumaku ja saksalaiset herneet ovat puisevia ja kitkeriä. Taas kesäkeiton tekoon. Ostin myös pienen rasian suomalaisia mansikoita neljällä eurolla. Sitä pakkausta en ole uskaltanut vielä avata, mutta niin kauan kunnes kotimainen satokausi kunnolla alkaa, aion palkita itseni jatkossakin Pandan lakumixillä, Fazerin lontoonrae-suklaalla, Pirkan kirsikkasuklaaleivoskekseillä ja muilla takuuvarmoilla herkuilla, joihin ei joudu pettymään.

Avainsanat: Liisa Saarinen