Blogi: Tekemisen ilo ja riemu!

03.03.2011

Bloggaaja Teresa Välimäelle ruoka on sekä työ että harrastus. Hänen perheessään syödään hyvin ­- ja useimmiten myös terveellisesti. Se vapaa-aika, mikä kahden lapsen ja yhden koiran yh-äidille jää, kuluu monesti juoksulenkkareissa.

Tekemisen ilo ja riemu!

Olin odottanut hiihtolomaa kuin kuuta nousevaa.  Työ oli maistunut ihan hyvin, mutta pieni katkos kaikkeen olisi tehnyt pelkästään hyvää ja saanut mielen täyteen taas uusia ideoita.

Toisin kävi. Sairastimme koko perheen voimin sellaisen influenssan, että en muista koskaan aiemmin sairastaneeni. HUH! Sängyn pohjalla sairastaessani oli helppoa vaipua synkkyyteen ja käydä mielessä läpi raskas kevät, joka ei saanutkaan kaipaamaansa buustia rentouttavasta hiihtolomasta. Seuraavan kerran saisin levätä vasta kesälomalla ja siihen on vielä neljä kuukautta aikaa. Miten jaksan, löytyykö niitä ideoita, entä kaikki kotityöt, jotka ovat kasaantuneet sairastelun vietyä kaikki voimat?

Juuri kun hetki oli synkin, sattui käteen aikakauslehti, ja toinen ja vielä kolmaskin, joissa kaikissa jossain kohdin käsiteltiin aihepiiriä Tekemisen ilo. Yhdessä tekemisen ilo liittyi urheiluun, toisessa työntekoon ja kolmannessa arjen askareisiin. Sainkin kuumehourujen keskelle hieman ajateltavaa.

Huomasin tehneeni asioita suorituskeskeisesti, vähän vahingossa. Niin kotityöt kuin työpaikallakin tehtävät työt ovat olleet olemassa vain, jotta ne saisi tehtyä. Yleensä mieluummin myöhemmin kuin ennemmin. Dead line on ollut hyvä muusa, jotta työt on saanut tehtyä mutta huono sikäli, että stressiä on riittänyt jokaiselle päivälle kun on ollut mielessä kaikki ne tekemättömät työt. Kotiin päästessä on ollut pakko lenkkeillä tai olisi ollut pakko jumpata kun selkäkin on kipeä ja pitäisi liikkua ettei olisi. Sitten koira ulos, pyykinpesu ja jälkikasvulle ruokaa. Kyllä vaan, kotona ruoanlaittokin on päässyt muuttumaan vähän pakkopullaksi. Ole siinä sitten iloinen tekijä!

Mutta nyt kääntyy kelkka tässä osoitteessa. Ensinnäkin alan tekemään asioita silloin kun ne on tiedossa ja jo suunniteltavissa ja aloitettavissa. Jos joskus tulee ilottomampi hetki, pidän tauon ja leivon vaikka kakun tai keitän hyvän hasselpähkinäkahvin. Kakkukahvit tekee jo muitakin iloiseksi. Otan lapset mukaan arkiruokalistan suunnitteluun ja myös sen ruoan tekemiseen. Siinähän sitä jo vaihdetaan ensimmäiset koulupäiväkuulumiset eikä tarvitse ahertaa yksin keittiössä. Ja lopuksi: urheilen, koska se on ihanaa ja tekee paitsi iloiseksi myös terveeksi. Ja se hetki liikunnalle on hetki minulle. Ja sehän on iloinen asia jos mikä!

Ilon kautta!

Teresa

P.S. Suosittelen hasselpähkinäkahvia lämpimästi kaikille kahvin juojille. Oma suosikkini löytyy Caffi- erikoiskahviliikkeestä Vantaan Jumbosta.

Avainsanat: Caffi-erikoiskahviliike, Hasselpähkinäkahvi, Tekemisen ilo, Teresa Välimäki, Teresan kattaus